Sri Lankan Kulttuurikolmiossa… Anuradhapura, Sigiriya, Dambulla ja Kandy.

 

Tämä komea kullattu Buddha sijaitsee Dambullan kaupungissa, jonka ohi ajoin Sigiriyasta Kandyyn.

 

Sri Lankan Kulttuurikolmio sijaitsee keskellä saarta. Kolmion rajaavat Kandy – (tai Sigiriya) – Anuradhapura – Polonnaruwa. Kulttuurikolmio on moderni nimi, mutta muinaisuudessa alue tunnettiin nimellä Rajahata tai Kuninkaan maa.

Kulttuurikolmioksi kutsutaan Sri Lankan kolmea vanhaa pääkaupunkia. Niistä ylivoimaisesti kiehtovin on lähes pystysuoran kallion laella sijaitseva Sigiriya-palatsi, jossa vierailu on taatusti yksi Sri Lankan kohokohdista.

Rauniokaupungeista toiseksi kiinnostavin on Polonnaruwa, jonka kallioon veistetyt patsaat ovat maaginen näky. On kuin itse kivi olisi herännyt henkiin. Patsaat ovat elävän näköisiuä. Makaavan Buddhan pään alla oleva kiveen veistetty tyynykin on painunut kasaan.

Pääkaupungeista vanhin on Anuradhapura, joka toimi Sri Lankan pääkaupunkina seitsemänsadan vuoden ajan (300 luvulta tuhatluvulle). Menneistä ajoista on nähtävänä kaksi jättimäistä stupaa (niitä suurempia olivat vanhana aikana vain pyramidit) ja 2000 vuotta vanha temppeliviikuna, joka on versonut samasta Intiassa kasvavasta bodhipuusta, jonka alla Buddha valaistui. Anuradhapura kuulostaa kiinnostavammalta kuin mitä se oikeasti on. Jos aika on tiukalla, voit jättää väliin.

Kulttuurikolmion alueella on paljon muutakin nähtävää kuten Dambullan luolatemppelit sekä komea, graniittiin hakattu 12 metriä korkea Avukana Buddha, Sri Lankan kenties kaunein patsas. (Lähde: Kerran elämässä-matkailusivusto)



Keskiviikko 24.2.2016 Anuradhapura – Sigiriya 103 km / # 1415 km, +855 m / -753 m

Reítti : https://ridewithgps.com/trips/7944512

Kylläpä meni inhottavaksi tämä kirjoittaminen, kun Logitechin ulkoinen näppäimistä sai ilmeisesti auringonpistoksen ja alkoi suoltaa mitä ihmeellisempiä tekstejä. IPadin oma näppis on taas tuohon lisänäppikseen verrattuna kovin alkeellinen. Katsotaan, miten kauan hermoni kestävät…;)

Sigiriya on yksi Kulttuurikolmion6 nuäköalapaikoidt3

 

Tuossa karttakuvassa näkyy keskiviikon ajoreittini Anuradhapurasta Sigiriyaan. Illalla tuli vielä ajeltua parikymmentä kilometriä Sigiriyan ympäristössä noiden nähtävyyksien perässä . Tänään oli kuuma keli. Jopa paikalliset ihmiset täällä sanovat, että nyt on hyvin kuumaa. Accuweather ennusti Anuradhapuran lämpötilaksi iltapäivällä 36 astetta, mikä tuntuu heidän normiensa mukaan kuin 41 astetta. Yllättävän hyvin Suomi-poika kestää kuumuutta. No kolme viikkoa on jo totuteltu. Selvästi maisema on muuttunut rehevämmäksi täällä sisämaassa. On paljon voimakasta vihreää ja kosteikkoja. Rannikon karuus on muuttunut luonnon elinvoimaksi. Sen näkee ja myös kuulee. Linnut ja hyönteiset pitävät ääntä kaiken aikaa.

Jo alkumatkalla tapasin tämän paikallisen Hanssin Jukan. Kyseessä taitaa olla venäläinen Antonov 24RV Sri Lankan väreissä.

Matkalla ei mitään ihmeellistä tullut vastaan. Huippukuuman kelin ajoa, pysähtymisiä paljon, nestettä ja taas nestettä. Mukana on kaksi pyöräpulloa, jotka juuri sopivasti vetävät 1,5 litran vesipullon verran, mikä on ollut yleisin ostokseni täällä. Nämä jutut pitäisi kirjoittaa aina saman päivän aikana. Kirjoitan tätä nyt päivä myöhässä Kandyssa, koska eilisessä majapaikassani netti pätki niin pahasti. Nyt taas harmittaa tuon näppisongelma, mistä jo kerroin. Antaa kuvien kertoa…

Sisämaassa alkavat jo pinnanmuodotkin näkyä. Tänään oli ajoreitillä kuitenkin vain pieniä mäkityyppisiä nousuja, mutta huomenna varmaan alkaa tapahtua…!

 

 

Buddha-patsaita täällä on yhtenään. Tämäkin on alkumatkan satoa. Paikkakuntaa en muista.

 

Seuraavaan kuvaan liittyy ihana tapaaminen. Poikkesin vesiostoksille nuoren perheen pikkupaikkaan A9-tien varrella. Taisin lisäksi ostaa keltaisen tamhilipalmun pähkinän, mistä on syntynyt tämän reissun suosikkini. Pähkinä avataan ja yleensä pillillä juodaan sisältö ehkä reilu puoli litraa. Sen jälkeen se vielä halkaistaan ja terävällä kuoren palalla voi sitten kaapia mahlon. Terveellinen ja maistuva juoma, mikä päihittää kaupalliset juomat sata nolla. Hinta on yleensä 40 tai 50 rupia eli ei paljon  mitään. Ylpeä isä ja nuori kaunis vaimo esittelivät esikoistaan kahden vuoden ikäistä Nessebaria. Lisäksi taustalla oli vanhempi nainen ilmeisesti jomman kumman äiti. Täällä sukupolvet pitävät huolta toisistaan. Kiva kohtaaminen, mistä varmaan molemmin puolin jäi kivat muistot!

 

Ylpeä Indico-isä esittelee esikoistytärtään Nessebaria.

 

 

Tämä kalliomuodostelma tuli vastaan lähellä Dambullan kaupunkia vielä A9-tien varrella. Kohta sen jäleen kurvasin Sigiriyaan vievälle tielle, mistä löytyi paljon mahtavampikin kallio.

 

 

Dambullasta kurvasin kohti UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Kyseessä oli muinainen kaupunki Sigiriya. Sen historia kulkee ajassa 1600 vuotta taaksepäin. Isänsä murhannut hallitsija pakeni pelkoa ja syyllisyyttä 370 metriä korkealle kivelle ja rakensi sinne uskomattoman palatsin. Lisää paikan erikoisesta historiasta voit halutessasi lukea täältä. http://www.vaihdavapaalle.fi/2014/09/upea-sigiriya-sri-lankalla-ei.html#sthash.LnmVPO7t.dpuf

Tuossa tuo komea Sigiriya-Rock oli ihan lähellä majapaikkaani. Ajoin noin parinkymmennen kilometrin lenkin tuon kalliopatsaan ympäri.

 

Majapaikkani Green Grass Homestay oli aika vaikeastilöydettävissä. Fillarinavini PikkuG ei sitä tunnistanut eivätkä paikkakuntalaisetkaan vaikka olin jo hyvinkin lähellä sitä. Yksi baarinomistaja lopuksi soitti antamaani numeroon ja antoi ajo-ohjeen vajaan puolen kilometrin päähän. Tosi ystävällinen nuoripari ja taustalla vanhukset olivat minua vastassa. Heti ensimmäiseksi he toivat minulle coca-Colon, koska ilmeisesti olemuksestani näkyi kuuman päivän kärsimys. Kyseessä oli kotimajoitus, missä minulla oli ihan mukava huone. Harmi vaan kun tuo nettiyhteys ei oikein toiminut.

Tässä muutama kuva alkuillan vuoren ympäri- pyöräkierokseltani Sigiriyuassa. Ylös vuorelle en viitsinyt lähteä.

Tältä tuo kuuluisa vuori näyttää pohjoispuolelta kuvattuna.

 

Tämän buddha-muodostelman tapasin jo ihan läheltä Sigiriyan keskustaa. Sinne oli voinut menneä sisällekin pääsymaksun kanssa, muttei kiinnostanut.

 

 

Tämä norsu kylpi sydämmensä kyllyydestä aivan majapaikkani viereisessä pikkujoessa. Kuuma keli tuntuu norsullakin.

 

 

Tässä vielä tuo Sigiriya Rock kuvattuna vähän ennen auringonlaskua.

 

Oluen eteen tekee töitä… Ajelin varmaan kymmenisen kilometriä eri ihmisten antaminen ohjeiden mukaan ,kun hain iltaolutta. Lopulta paikka löytyi reilun kilometrin päästä majapaikastani. Tosin se oli piilotettu aika tehokkaasti pikkutien varteen eroon päätiestä. Mukava siellä oli istua hetki. Paikalliset kaverit tulivat heti juttusille ja mielipiteitä vaihdettiin puolin ja toisin.

 

Leijona karjahtelee tällä kertaan Strongisti! Naapuripöydissäkin tämä näkyi olevan suosikki. Aika moni muukin oli fillarilla liikkeellä.

Majapaikkani emäntä oli taikonut minulle upean illallisen terassille. Olivat jopa hommanneet oluttakin. Uni tuli mukavasti silmään tuon tarjonnan jälkeen. Nämä Homestay-majapaikat ovat siitä kivoja, että siinä pääsee kiinni paikalliseen elämän tyyliin.

Maittava kotiruoka täyttää mahan ja näyttää hyvältä.

 




Torstai 25.2.2016 Sigiriya – Kandy 93 km / # 1508 km, +1236 m / -851 m

Reitti:https://ridewithgps.com/trips/7952628


Torstai-aamuna nautin ihanan aamiaisen ulkoterassilla Green Grass Homestay majapaikassani. Ilma oli samanlainen kuin yleensäkin. Tosin torstaina oli muutama aste vähemmän lämpöä luvassa kuin parina aiempana, vain 33 astetta. Se oli hyvä uutinen, koska nyt oli tiedossa kiipeämispäivä. Pääsin liikkeelle jo puoli kymmeneltä eli harvinaisen aikaisin. Ensimmäiset viisitoista kilometriä Dumbullaan olivat tutut eiliseltä.


Rankan ajopäivän mukainen reitti Sigiriyasta Kandyyn. Ei ihan satasta, mutta nousumetrejä kuitenkin 1236 m.



Dambulla on yksi Kulttuurikolmion kohteista. Siellä tuli vain pysähdyttyä Kultaiseen Temppeliin kuvaamista varten. Kaupunki on aika iso ja ruuhka sen läpiajotiellä oli melkoinen. Tarkkana sai olla ajaessa, mutta hyvin siitä selvisi.

Tämä Rock tuli vastaan Dambullassa, kun ajelin eilistä reittiä takaisin boin 15 kilometriä.

 

Komean kultaisen temppelin laitoin jo tämän postauksen alkukuvaksi. Mutta tässä kuvakulma on vähän erilainen.

Dambullasta ajoin A9-tietä kohti Kandya. Tie alkoi pikkuhiljaa nousta ylöspäin. Naula-nimisessä pikkukaupungissa olin jo viidessä sadassa metrissä ja hiki virtasi noroina. Aikamoista kipuamista oli tämä päivä! Välillä mentiin alaspäin ja taas uudelleen ylös…

Kandyn tie on aika vilkas liikenteeltään. Mahtavat puut varjostavat mukavasti kuumana päivänä. Tuossa näkyy noita suosikkejani keltaisia tamhilipähkinöitä

Tänään ajomatkani oli noin yhdeksänkymmentä kilometriä, mutta kiipeäminen teki siitä kivulloisen. Kaikista kovin kinkare oli ennen isoa Matalen kaupunkia parikymmentä kilometriä ennen määränpäätä. Siinä kiivettiin jo kuuteensataan metriin. Olin aika puhki ja hiestä läpimärkä, kun pysähdyin pikkubaariin. Mielessä liikkui jo ajatuksia vaihtoehtoisesta kulkuvälineestä. En ollenkaan tiennyt, mitä loppumatka pitää sisällään. Kysyin nuorelta baarinpitäjäpojalta, mitä tuleman pitää. Kaveri sanoi, ettei enää ole isoja nousuja, vaan aika samoissa korkeuksissa mennään Kandyyn saakka.

Jokimaisemaa noin puolessa matkaa tämän päivän reittiä.

Kandyyn tulin noin viiden pinnassa. Olin varannut huoneen Booking.comin kautta. PikkuG ei tunnistanut katua eikä majapaikkaa. Ihmisiltä kyselemällä asia sitten selvisi. Sotaoyo Education Training Center-kämppäni oli piruvie toistasataa metriä korkeammalla kuin kaupungin keskusta ja tie sinne oli niin jyrkkä, ettei ollut mitään mahdollisuutta selvitä ylös polkemalla. No hiki päässä sitten työnsin kuormajuhtaani reilun kilometrin ylöspäin. Sieltähän se kämppä löytyi. Sitten selvisi, ettei siellä ylhäällä ollut mitään ravintolaa. Olin ajanut pitkän päivän jollain pikkueväillä, joten pakko oli lähteä hankkimaan energiaa melkein samantien. Kävellen alas ja tuktukilla sitten takaisin mäki ylös. Tuktuk-kuskikaan ei tunnistanut paikkaa, mutta onneksi osasin jo neuvoa. No palautusjuomat kulkivat kätevästi mukana, ettei tarvinnut niitä kiskoa reppu selässä!

Tuosta raosta vaan fillarilla ohi ja menoksi. Pyörä on nopea kulkuväline ruuhkassa.

 

Olin jo alunperin suunnitellut olevani Kandyssa muutaman vuorokauden. Mutta jo illalla päätin, että haen huomiselle uuden osoitteen. Muutenkin pitää nyt miettiä loppuohjelmaa. Viikonloppu menee täällä Kandyssä ellei sitten täältä käsin tee jotain trippiä. Nuwara Elliya kahden kilometrin korkeudessa kiinnostaisi kovasti ja sinne pääsisi junalla. Kävinkin syöntireissulla kysymässä rautatieasemalta. Sain kahta tietoa pyörän mukaanotosta junaan. Lippuluukulla virkailija sanoi, että voi ottaa, mutta pyysi vielä tarkistamaan tavaranlähetyksestä. Siellä virkaintoinen kaveri oli sitä mieltä, että pyörän voi vain  lähettää edellisenä päivänä,  eikä sitä saa matkatavarana mukaan junaan. Taitaa tuo homma tyrehtyä tuohon… Ajamalla sinne ei aikatauluni puitteissa oikein selviä, mutta sieltä olisi voinut lasketella kohti Colomboa ja kotimaata. Torstaina lähtee kone Suomeen ja Colombossa pitää olla jo päivä pari sitä ennen.




Perjantai 26.2.2016 Kandyssa välipäivä. Siirtymä 7 km / # 1515 km, +98 m/-149 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/7959873




Aamulla en pitänyt mitään kiirettä. Aamiaisen nautin ulkoterassilla siinä puoli yhdeksän aikaan. Nyt oli vuorossa buffe-aamiainen… Ei mikään kummoinen, mutta hyvää oli iso kasa erilaisia hedelmiä. Näköalat terassilta alas Kandyn kaupunkiin ja Kandyn järvelle olivat komeat. Kandy on tosi vilkas kaupunki. Sen koin jo iltapäiväruuhkan aikaan, kun tulin kaupunkiin. Ja sama oli nyt tilanne, kun läksin puolen päivän aikaan vaihtamaan majapaikkaani.

Tässä terassin aamiaispöydästä näkymä alhaalla sijaitsevaan Kandyn kaupunkiin. Kukkulat ympyröivät Kandyn joka suuntaan ja korkeuserot ovat melkoiset.

 

Kandy on entinen Sri Lankan pääkaupunki ja noin sadantuhannen asukkaan asuinsija. Kaupunki on vilkas kulttuurikeskus, missä on monia nähtävyyksiä. Pitääpä huomenna tutkia kaupungin tarjontaa tarkemmin. Tässä on suomenkielinen Wikipedialinkki kaupunkiin. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kandy

Kellotorni Kandyn ydinkeskustassa, mistä läksin puolelta päivin kämpän vaihtoon. Melkoinen liikenne oli jo silloin.

Aamulla katselin uutta majapaikkaa aamiaisen jälkeen ja päädyin loppujen lopuksi ihmisten antamien arvostelujen pohjalta kotimajoitukseen. Tranquil Hills Kandy sijaitsee muutama kilometri kaupungin pohjoispuolella. PikkuG ei tunnistanut sitä nimen eikä edes kadun perusteella. GoogleMaps sen sijaan löysi majapaikan. PikkuGeen antaman suunnan perusteella pääsin jo aika lähelle ja sitten aina välillä katsoin puhelimen GoogleMapsistä missä ollaan. Aika hyvin tuo haarukointi onnistui vaikkei mitään nimikylttiä löytynytkään. GoogleMapsia mukaan samalla sivukadulta sijaitsee Kandyn yksityissairaala ja kun olin jo aivan lähellä, ihmiset tunnistivat tuon sairaalaan ja tiesin minne kääntyä vilkkaalta pääkadulta.

Uusi kotimajoitukseni Tranquil Hills Kandy sijaitsi taas korkean kukkulan päälle, minne piti pyörä työntää satakunta metriä ylöspäin. Onneksi täällä ei ole liukkaita kelejä, niin jyrkkiä nuo nousut ovat!

Sitten taas oli edessä jyrkkä vuoren rinne, mitä pitkin piti nyt noin puolisen kilometriä työntää pyörää ylöspäin. Aika hikinen rupeama siitä syntyi. Menin ensin toiseen majapaikkaan ja irrotin jo laukut pyörästä, kunnes selvisi ettei se ollutkaan oikea. Neuvoivat sieltä, että sata metriä vielä ylös… No ainakin kolmesataa metriä tai enemmänkin oli tuo matka.

Hulppeat maisemat avautuvat tilavan ja viihtyisän Prinsessasänky-huoneeni parvekkeelta. Seurana on vilkas parvi apinoita, joita kuulemma pitää varoa…vievät tavaroita!

 

Tulihan lopulta tutun näköinen monikerroksinen rinteelle rakennettu talo vastaan. Tunnistin sen Booking.com-esittelystä ja talon seinässä oli kuin vakuudeksi sama osoite Tranquin Hills 35/73. Soitin ovikelloa ja keski-ikäinen rouva tuli avaamaan. Hän toi samantien tervetuliaisjuoman, mikä tuli tarpeeseen. Olinhan yltä päältä hiessä tuon fillarin työntämisen takia. Kohta seuraan liittyi nuori mies, ilmeisesti rouvan poika ja hän kantoi sivulaukkuni huoneeseen. Huone oli tosi siisti ja tilava. Parvekkeelta avautui hieno näkymä alas ja taustalla siintäville vuorille. Kuin tilauksesta paikalle pöllähti vilkas apinaparvi, joista poika varoitteli, että voivat viedä tavaroita.

Noissa hommissa en haluaisi olla tällä kelillä. Tukimuuri taitaa olla tekeillä. Hakulla hakkaavat uutta perustuksen pohjaa.

 

Koska en ollut vielä syönyt aamiaisen jälkeen mitään, läksin suihkun jälkeen alas pääkadulle jalkaisin. Katselin kaikessa rauhassa reilun viitisen kilometriä lähinurkkia ja kävin syömässä. Oluenkin sain mukaani ihan lähellä olevasta Food City-myymälän lisenssiosastosta. Jännä homma. Ensin piti kävellä kassan kautta ja maksaa vesipullo ja sitten mennä samassa kaupassa olevaan alkoholimyymälään ja ostaa sieltä oluet. Sitten piti taas reppu selässä könytä tosi jyrkkä pikkukatu ylös majapaikkaan. Taas oli paita märkä!

Nyt kirjoittelen tätä stooria kynttilän valossa. Nuori kaveri varoitteli jo saapuessani, että täällä esiintyy sähkökatkoja. Nyt olen ollut jo puolisen tuntia kynttilän valossa. Onneksi tähän muistiinpano-ohjelmaan pystyy kirjoittamaan ilman internet-yhteyttä. Ennen sähkökatkoja wifi-yhteys oli erinomainen. Kuvat siirtyivät wordpress-ohjelman sisällä tosi vilkkaasti. Vaikka tuo kynttilänvalo on tunnelmallista, toivon sähköjen palautuvan nopeasti. Alkaa tulla jo hiki, kun ei tuuletinkaan toimi.




La 27.2.2016 Fillarituristina Kandyssa. 35 km /# 1550 km, +576 m / – 577 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/7970244



Tulihan ne sähköt vielä illalla parin tunnin kynttiläsession jälkeen. Menikin aika myöhään, kun sen jälkeen siirtelin vielä kuvia blogiin sun muuta. Päivän agendana oli Kandyn nähtävyyksiin tutustuminen. Tein aamupalan jälkeen oikein listan sitä varten. 1. Temple of the Tooth, 2. Kandy-järven ympäriajo, 3. Ceylon Tea Museum, 4. Peradeniya Botanical Gardens ja 5. Commonwealth War Cementery. Jos nuo saa fillarilla kasaan, niin kyllä kelpaa!

 

Fillarituristipäivä oli monimuotoinen ja sisälsi viisi tunnettua Kandyn nähtävyyttä.

Aamulla oli hieno aamiainen täällä majapaikassani. Kelpasi ja upposi!

 

Tranquil Hills majapaikkani on tasokas ja erittäin siisti. Sen huomasi aamiaisestakin. Majapaikan pitäjäperhe ovat sydämmellisiä👍

Ei muuta kuin kymmenen jälkeen hommiin! Majapaikan isäntä neuvoi uuden fiksumman reitin kaupunkiin. Ensin viritin PikkuGeen hakemaan Buddhan Hammasmuseon (Temple of the Tooth). Siellä se köllötti Kandy-järven rannalla. Sisäänpääsyn kanssa tuli pieni pulma. Minulla oli ”apinapöksyt” jalassa ja fillaripaita (huom. puhdas) päällä. Ei päässyt lyhytlahkeisena sisälle. Tosin apuun juoksi jo myyjiä, jotka olisivat tonnilla verhoilleet Fillarantin Sariin ja toki toinen tonni olisi mennyt sisäänpääsymaksuun. No minähän en hametta päälle vedä! Ja kun itselläkin puuttuu hammas, ajattelin olkoon tuo Buddhankin puuttuva hammas.

Tässä wikipedia. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temple_of_the_Tooth

Tuolla järven toisella puolen näkyy kuuluisa Hammastemppeli. Valitettavasti hieno punakattoinen rakennus oli huputettu korjaustöiden takia.

Kandy-järven ympäriajo onnistui hienosti. Välillä ajoin ajorataa ja välillä kävelyreitillä. Hienoa ja rauhoittavaa järvimaisemaa lipui silmien edessä. Piti vaan olla tarkkana ja väistellä jalankulkijoita. Muutamia ihmisiä tuli juttusille. Eräs vanhempi mies esittäytyi tanssinopettajaksi ja kertoi, että illalla olisi hieno tapahtuma tuon Hammasmuseon ympärillä. Kuulemma presidentti ja pääministerikin ovat paikalla ja siihen liittyy yleisötapahtuma ilotulituksineen. Alkaa kuulemma iltaviideltä. Valitettavasti en viitsi pimeällä enää lähteä kaupunkiin majapaikastani.

 

Kaunis Pattini Devane -rakennus järven toiselta puolen kuvattuna.

 

Koululaiset ilmeisesti harjoittelemassa illan yleísötapahtumaa varten.

 

Seuraavaksi vuorossa oli Teemuseo. Panin PikkuGeen taas hakemaan ja katsoin, ettei tuonne ole kuin muutama kilometri. Tosin PikkuG ei ilmoittanut mitä kilometrejä. Se selvisi aika pian, kun läksin ponnistelemaan ylöspäin. Aina välillä piti hypätä pyörän päältä ja taluttaa, kun kaltevuus oli noin 15%. Teemuseo oli 800 metrin korkeudessa ja Kandyn lähtötaso oli noin 500 m. Tuo nousu kohdentui vain vajaan neljän kilometrin matkalle. Tuli hiki!

Teemuseo oli sijoitettu vanhaan teetehtaaseen.

 

 

Pienoismalli, mikä napista painamalla näytti tehtaan toiminnan.

 

No ylös pääsin, eikä enää valitettu apinapöksyistäkään. Alussa puhdas fillaripaita oli nyt läpimärkä, kun könysin sisään ja maksoin 750 rupian sisäänpääsymaksun. Yritin tingata hymyssä suin eläkeläisalennusta. Sitten charmantti opas otti hikisen Fillarantin suojelukseen ja kiersimme yhdessä Teemuseon. Ihan mielenkiintoinen reissu, mikä huipentui isoon teekannulliseen, jonka yhteydessä vielä videoilta kertasin Sri Lankan teenvalmistuksen ja teelaatujen ym. salat.

 

Tässä Teemuseon oppaani kanssa selfiessä. Oli mielenkiintoinen tutustuminen ja lopuksi teehetki.

 

Sitten Teemuseosta alas samaa reittiä. Nyt tuo hikinen taival oli muuttunut jarruissa roikkumiseksi. Tulin aika vikkelään tuon saman pätkän alas, vaikken toki uskaltanut lasketella kuin ajoittain. Tie oli tosi kapea serpentiini ja liikennettä oli paljon. PikkuG tunnisti tuon seuraavan Botanical Gardensin, jonne oli matkaa viitisen kilometriä. Onneksi enää ei tarvinnut kiivetä, muuten olisin jättänyt sikseen. Sisälle en mennyt, koska fillaria eivät laskeneet ja sisäänpääsykin olisi kustantanut 1200 Rs. No yhden kuvan otin portin välistä.

Näkymä Teemuseon tieltä alas kaupunkiin.

 

 

Botanical Gardens näyttää tältä portin raosta.

 

Matka jatkui seuraavaan kohteeseen, mikä sijaitsi takaisin Kandyyn päin. Commonwealth War Cementeryn löysin lopulta puhelimen Here-sovelluksen avulla. Offline-tilassakin näkyi sen kartassa kohde ja taas mentiin muutamia kilometrejä. PikkuG ei tunnistanut sitä. Hautausmaa oli tosi siisti puutarhamainen ja vaikuttava näkymä. Sinne oli haudattu 203 vuosina toisessa maailmansodassa kuollutta eri maiden soturia, jotka silloisessa Ceylonissa taistelivat Japania vastaan.

Löydänköhän nettilinkin? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kandy_War_Cemetery

Sotahautausmaa oli aivan tuämuän joen vieressä.

 

 

203 sotavainajaa lepää hautausmaalla. Pääosa kuului brittijoukkoihin.

 

 

Siististi hoidettu ja vaikuttava paikka.

Nyt olin selvittänyt kaikki viisi rastiani ainakin jotenkin. Läksin ajamaan kivaan majapaikkaani, mutta nälkä alkoi jo neljän pinnassa kurnia. Pysähdyin varjoisaan katukeittiöön, missä oli muutama pöytä. Söin maittavan maustetulla kalalla terästetyn Devil Fried&Rice-annoksen (annos ja litra vettä alle kolme euroa). Olen aina tykännyt voimakkaasti maustetusta ruuasta. Ja sitä täällä saa paljon vahvempana kuin esimerkiksi Thaimaassa. Samoin annokset täällä ovat isompia, mitä vastaan en myöskään laita hanttiin. Yleensä turistille tarjotaan miedompaa, mutta sen ole aina väistänyt sanomalla…I like spicy!

Tässä tämänpäiväinen katukeittiölounaani. Fried Rice Devil kalan kera. Rakastan tulisia ruokia!

 

Ruokailun jälkeen poikkesin vielä toisessa paikassa juomassa kupin kahvia ja pienen makean leivonnaisen. Kunnon kahviin en ole vielä täällä törmännyt…Nescafe? Sen sijaan aika usein saa hyvää haudutettua teetä, joskin pussiteetäkin tarjotaan. Lopuksi ajelin tyytyväisenä melkoisessa iltapäiväruuhkassa takaisin Kandyn läpi majapaikkaani. Tuossa ruuhkassa huomasi taas, että pyörä on nopeampi kuin bussi. Sukkuloin siellä välillä vasemmalta ja välillä oikealta ohi ruuhkaliikenteessä. Majapaikkani isännän neuvoma oikotie oli myös vielä muistissa.

Iltanäkymä superior-huoneeni parvekkeelta.

Olipa hieno turistipäivä tänään. Sen kunniaksi hain vielä hikisiä pyöräkuteita riisumatta Iltakaljat alhaalla sijaitsevasta lisenssimyymälästä. Nappasin Sporttrackerin päälle ja sen mukaan tuli tehtyä vajaan kolmen kilometrin jaloittelu ennen suihkua. Tosin tuo jaloittelu on hiukan harhaanjohtava termi, koska majapaikastani päätielle on hirmu jyrkkä alamäki ja vastaavasti takaisin sama ylös puskeminen. Pyörällä se ei onnistu mitenkään, koska prosentit ovat ehkä noin 20-30%. Juuri tuon takia isäntäni neuvookin tuon toisen reitin Kandyyn. Tässä näitä palautusoluita maistellaan blogikirjoituksen ohessa.

Tässä Pinnewalan elefantteja, joita tänään on tarkoitus lähteä katsomaan. Kuva: Wikimedia Commons

 

Huomenna matka jatkuu pikkuhiljaa kohti Colomboa ja kotimaata. Kohtapuoliin on nelisen viikkoa kierretty tätä kaunista Sri Lankan saarta. Kilometrejä on tällä erää kasassa 1550 km ja ehkä vajaa pari sataa on vielä edessä. Hyvin on matka sujunut, mutta hyvä niin! Aamulla varmaan katselen majapaikan Pinnewala Elephant Orphanagen liepeiltä, mikä sopivasti katkaisee turhan pitkän matkan Columboon. Sain siihen muuten mukavan vinkin Timo Ja Erkki Niemeltä Facebook-kommenttina. Kumpikin on käynyt siellä. Kiitos Timo ja Erkki!

Mainokset
Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, matkavarusteet, ravitsemustietous, yleistietoa pyöräilystä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Sri Lankan Kulttuurikolmiossa… Anuradhapura, Sigiriya, Dambulla ja Kandy.

  1. Antti Karppinen sanoo:

    Olipa mukava taas viikon päätteeksi lukea tämä kattava postaus ja samalla tutustua Sri Lankan kulttuuriin ja upeisiin maisemiin. Kannattaisi kaima harkita, että tekisit jossain vaiheessa näistä hienoista reissuistasi jonkinmoisen koosteen kirjana tai jollakin muulla formaatilla. Lueskelin myös sinun ja Raulin tekemän Jugoslavia Unkari reissun 1977. Silläkin reissulla ajelitte nykypäivänä ajateltuna hyvinkin historiallisissa paikoissa =) Muutenkin se oli hieno ajankuva tuon ajan fillarointiretkestä ja nuorten miesten seikkailusta 😉

    Tykkää

    • fillarantti sanoo:

      Kiitos vaan kaima…on tuo kirja-ajatus noussut joskus ennenkin esiin. Katsotaan nyt😊 Se Jugon reissu nuorena miesnä oli ihan vauhdikas juttu. Ei siihen aikaan juuri fillarilla ulkomailla seikkailtu;) Mutta pojat on poikia!

      Tykkää

  2. Matti Rämö sanoo:

    Hyvä Antti! Helteiset vuoristoetapit vaativat jo myönteistä luonnevikaa 🙂

    ps. chilin ystävälle vinkki suomalaisesta chilipuodista:
    http://www.fataliigourmet.net/
    Itse jäin koukkuun heidän ûbersalmiakkiinsa 🙂

    Tykkää

    • fillarantti sanoo:

      Terve vaan Uber-pyöräilijä Matti Ja kiitos kommentistasi!

      Täällä hotellissani on niin huono wifi, etten saanut auki tuota linkkiäsi…pitääpä tutkia myöhemmin. Reissu on mennyt hienosti.

      Tänään ympyrä sulkeutui ja tulin samaan hotelli Sasandaan, mistä reissuun lähdinkin nelisen viikkoa sitten. Unohdin nimittäin silloin yhden hampaan-proteesini kylppäriin ja nyt yritän löytää sen täältä. Sama kaveri ei ollut töissä, jolloin hukkaamispäivänä soitin ja pyysin panemaan talteen. Toivottavasti löytyy, jotta vaimo kehtaa kulkea kanssani;)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s