Reissu alkoi vähän kangerrellen…

Sasanda-hotelli, jonka olin jo ennalta varannut, oli yksinkertainen mutta ystävällisen isännän paikka. Aamulla huomasin, että joka puolella kehoa oli ilmeisesti jonkun hyttysen tms. puremia, mutta reissussahan rähjääntyy;)

Kirjoitan tätä postausta torstai-iltana Sasanda-hotellissani Colombon esikaupunkialueella. Lämmintä on vielä illallakin, nyt noin 30 astetta. Aurinko painui juuri noin seitsemältä alas ja etelän lämmin pimeys valtaa taivaan. Päivällä oli reilusti yli kolmenkympin ehkä 34-35 astetta ja sen tunsi varsinkin iltapäivällä. Toisaalta tänään oli aika kuiva ilmanala. Hotellille tulin siinä yhden kieppeissä aikamoisen etsinnän jälkeen. Ei ollut fillarinavini PikkuG vielä talkoissa mukana, koska minulla ei ole (vielä) Sri Lankan navikartaa.
 

Heti alusta pitäen on huomannut, että Sri Lankan ihmiset ovat ystävällisiä ja välittömiä. Tässä pari nuoremman sukupolven edustajaa.

 


Keskiviikko 3.2.2016 Lähtöpäivä

Laitoin Corratec-ratsuni  auton kyytiin jo tiistaina ja vanhan tavan mukaan kauroja hiukan farkun tilavaan peräkonttiin. Vaimo kuskasi meidät torstaiaamuna noin kahdeksaksi kentälle. Finnairin kone Pariisiin lähti 9:25, mutta meinasi tulla hoppu. Nimittäin kentällä odotti yllätys. Olin etukäteen selvittänyt pyörän kuljetuksen sähköpostitse SriLanka Airlinesilta, joka toimi matkan hallinnoijana käyttäen Finskiä menon alku- ja paluun loppumatkaan operaattorina. Finnairin kanssa asioin puhelimitse reilu kaksi viikkoa ennen lähtöä. Selvitin heille tarkkaan SriLanka Airlinesin pyöräohjeistuksen ja kysyin vielä meneekö samoilla ohjeilla Finnairin osalta. Sain heiltä myös vahvistussähköpostin, jossa todettiin ilmoittamani pyörän mitat ja paino. Missään vaiheessa ei puhelimessa tai sähköpostissa vaadittu pyörälaukkua. Kentällä taas oli tiukka linja päällä… Ilman laukkua ei pyörää saa Finnairin koneeseen. Sen verran loppujen lopuksi joustivat, että hakivat jostakin ison kasan pahvia ja teippiä. Sitten tuskanhiki ja ”vitutus” päällä pakkaushommiin. Asiantuntijoina pakkauksessa oli kaksi naisvirkailija, jotka tosin tekivät suurimman työnkin. Jotenkin kuitenkin oli hupaisaa, että jopa molemmat renkaatkin piti pahvittaa ja teipata alapuoleltakin. Sellainen hutera pahvikasaviritelmä siitä sitten tuli, jonka päälle vielä vedin SriLanka Airlinesin ohjeistuksen mukaisen läpinäkyvän muovipussin. Oman uskoni ja kokemukseni mukaan itse pahimmat paikat teipein ym. suojamaani pyörää ei niin helposti heitellä kuin tuollaista pahvilla yltympäriinsä piilotettua fillaria. Aivan viime minuutilla ennen bagdrop-loppuaikaa sitten kannoin pyörän hissiin, kun sitä ei enää voinut taluttaa!  Pariisiin lennettiin karussa Finnair-komennossa. Kahvia ja vettä sentään sai ilman rahaa. 

Homma muuttui aikalailla, kun pääsin SriLanka Airlinesin kyytiin. Tässä ensimmäinen ateria. Lammaskääröjä ovat nuo pääruokakääryleet:)

Loppumatka Pariisista SriLanka Airlinesin kyydillä olikin sitten juhlaa. Kaksi täyttä ateriaa eikä millään muoviaterimilla ja vapaa tarjoilu koko lennon ajan. Sai vähän balsamia haavoihin vaikka takaraivossa jyskyttikin koko ajan… Tulikohan pyörä kyytiin viime tipassa ja miten sen kuormaus Pariisissa Colombon koneeseen onnistui? Lento Colomboon laskeutui torstaina aamuviideltä (aikaero Suomeen +3,5 tuntia). Tullimuodollisuudet menivät hyvin, tosin jonottaa sai aika pitkään. Sitten hihnalle ja siellähän Corratec-ratsuni makasi apean näköisenä ryjäkasana. Reissua varten ostamani pakkausteippien purkamiseen tarkoitetut saksetkin unohtuivat toiselle Finnairin naisvirkailijalle. Kysyin parilta ihmiseltä Colombon kentällä saksia tai puukkoa lainaksi. Onneksi yksi siivooja oli jostakin hommannut puoliterävän tasoituslastan, jolla sain nikerrettyä vahvat pakkausteipit poikki. Sama rouva siivosi sitten pahvi- ja muovikasani pois silmistä. Siinä meni myös alunperin Norwegianilta saamani pyörän muovipussi (huom. paluumatka), mikä kenttäkäsittelyissä oli mennyt tuusan nuuskaksi. Kasasin pyörän jo monen reissun rutiinilla ja kun aloin pumpata ilmaa renkaisiin, huomasin takavaihtajan ottavan kiinni takakiekon pinnoihin. Kauhu iski varsinkin, kun juuri tältä reissulta olin jättänyt varavaihtajan pois. Varovasti väänsin sitä hiukan ja toisaalta ketju, mikä oli pudonnut pois paikoiltaan painoi vaihtajaa vinoon. Saapa nähdä irrotanko ensi reissulla takavaihtajan… Sain kuin sainkin takapyörän pyörimään!
 

Tässä Corratec-ratsuni jo päällyspahveista riisuttuna.


 


Torstai 4.2.2016 Bandaranaiken lentokenttä – Colombo. 45 km, +276 m / -265 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/7753579


Tuk-tuk-takseja täällä riittää. Ohittavat läheltä ja tööttäävät pirusti;)

Hiukan hontelo olo oli lähteä käytännössä ilman nukkumista ajamaan kohti pääkaupunkia. Vasemman puoleinen ja aika vilkas liikenne oli toinen tekijä. Hyvin sitä loppujen lopuksi selvisi tuosta matkasta, kun pikku hiljaa alkoi tottua jatkuvaan tööttäämiseen. Täällä on se tapa, että aina takana tulija soittaa ja vieläpä räväkästi sireniään. Liikenteessä on tosi paljon noita Sri Lankan tuk-tuk-takseja, jotka ohittavat aika läheltä ja välillä hieman törkeästíkin. Onneksi matka tänään oli lyhyt. Loppumatkasta tuli pyörittyä aika monta turhaa kilometria. PikkuG ei ollut apuna eikä itsellekään ollut Colombon kaupunkikarttaa. Pysähtelin vähän väliä kadun reunaan ja katsoin puhelimen Ridewithgps-aplikaatiota missä ollaan. Myöskään hotellin sijainnista ei ollut tarkkaa tietoa, joten loppujen lopuksi pistäydyin pari kertaa ihmisten juttusilla. Kukaan ei tunnistanut Sasanda-hotellia, mutta pari ihmistä soitti kännykällään hotelliin selvittäen sen sijaintia. Kuten tuosta karttalinkistä näkyy ajoin hiukan jo hotellia etelämmäksi. Mutta löytyihän se loppujen lopuksi! Oli aika sippi olo;)
Matkalla pysähdyin kerran katsomaan pienimuotoista kansan kokoontumista. Olisikohan ollut buddha-uskontoon liittyvä tilaisuus. Piti ottaa oikein kypärä päästä pois vaikka olinkin sivummalla.
  

Matkalla lentokentältä pääkaupunkiin liput liehuivat Sri Lankan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Tässä joku uskonnollinen tilaisuus, jota seurasin jonkin aikaa.

 

Illalla kävelin noin seitsemän kilometrin lenkin hotellini ympäristössä katselun ja syömisen merkeissä. Ruokana oli Sri Lankan kansallisruokaa riisiä ja  höysteitä ja pullo cocista noin euro. Uni maittoi lennon ja kuumassa kelissä ajamisen jälkeen. Yöllä tosin heräsin pari kertaa. Ensimmäinen oli painajainen. Pyöräni oli hävinnyt ikkunani alta. Äkkiä housut jalkaan ja katsomaan. Isäntä olikin nostanut sen sisälle respaan ja kuorsasi äänekkäästi respan lattialla patjalla. Toisen kerran heräsin myöhemmin ja huomasin, että olen puremia täynnä. En tiedä olivatko syyllisiä pesuhuoneessa näkemäni muurahaiset vai mahdollisesti avoimesta ikkunasta tulleet ötökät.
 

Tämän ilmeisesti Buddha-puiston tapasin iltakävelyllä aivan hotellini läheltä.

 


Perjantai 5.2.2016 Colombo – Kaluthara 62 km / # 107 km, +610 m/ -625 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/7761476

     

Tähän arkipäivän liikenteeseen syösyin perjantai-aamuna . Varsinkin noita äänekkäitä tuk-tuk-kulkuneuvoja täällä riittää.

Aamulla noin kahdeksan aikaan hyvästelin miellyttävän hotelli-isäntäni enkä viitsinyt puhua pyörän häviämisepisodista enkä puremistakaan mitään. Ajelin kohti GarminLanka-liikettä, jonne olin sopinut treffit Suomestä käsin sähköpostitse. Suomestä  ei saanut ainakaan maahantuojan kautta Sri Lankan Garmin navikarttaa. Löysin noin neljän kilometrin päässä sijaitsevan liikkeen yllättävänkin helposti, tosin kysyä piti muutamia kertoja ja kilometrin ajoin ohikin;) Kartan hankinta sujui hienosti. Kaveri alkoi töihin heti ja kun selvisi, ettei kortti kelpaa, läksin sinä aikana automaatille muutaman kilometrin päähän. Homma maksoi sovitun 4500 rupia eli vajaa kolmekymppiä. Suomessa olisin joutunut maksamaan vähintäänkin tuplasti tuon summan. No PikkuG sai karttansa ja saman tien näytön paikan. Panin sille ohjeeksi Galle-kaupunki rannikolla ja sitten mentiin…

Tähän söpöläiseen törmäsin kohta GarminLanka-liikkeestä lähdettymme. Kuvassa ei näy puuttuva hampaanikaan, mistä kerron myöhemmin;)

 

 No sitten PikkuG vei… Vei sisämaan kautta rannikolle päin , mutta mitä teitä! Välillä kapeassa tiessä oli reikiä enemmän kuin vanhaa päällystettä. Piti kiemurrella ja koko ajan myös pitää huoli, ettei joku aja takaa yli. Hyvin siitä selvittiin ja välillä näki kivoja maisemia siellä ja täällä. Vaikka maasto oli periaatteessa tasaista, niin aika paljon oli mäkiä, joita piti sinnitellä tai vaihtaa välillä pienelle etukehällä. Tosin olin aika varovainen vaihtamisessa sen lentokentän vaihde-episodin takia. Puolilta päivin pistäydyin pienellä välipalalla, olihan tänään aamiainen jäänyt kokonaan väliin. Onneksi on tullut kerättyä massaa syksyn Marokon reissun jälkeen;)
  

Pyöräilijän välipala. Pari kunnon pasteijaa tms. ja uskokaa tai älkää tuo taustalla näkyvä jäätelöllä kuorrutettu hedelmäherkku oli salaattia ja nektaria juomaksi. Maistui:) Hintaa komeudella noin kaksi euroa.

Matka jatkui ja pääsin lopulta Colombosta etelään johtavalle rantatielle. Oli aika kuuma ja jossakin vaiheessa olin ajetellut ajaa Hikkaduwaan asti. Sinne olisi ollut kuitenkin matkaa toista sataa kilometria, joten aloin katsella majapaikkaa jo heti rannikolle päästyäni. Ennen rannikolle tuloa oli mukavia maisemia, joita kuvasin. Tässä muutamia kuvanäytteitä matkalta.
 

     

 

Kalutharan aika isossakin kaupungissa aloin katsella ja kysellä hotellia. Yhtä kävin katsomassakin, mutta 5000 rupia tuntui liialta. Yksi kaveri ehdotti ystävänsä hotellia. Kysyin miten pitkä matka sinne on. Hän vastasi pari kilometria. No mennään. Kaveri olisi hypännyt pyöräni tangolle, jonka torjuin oikopäätä. Hän oli lyhyt mutta sangen tukeva, mutta eiköhän ennestään liki 120 kiloa sentään riitä. Hän nappasi lennosta tuk-tukin ja ja sanoi, että aja perässä. Ajoin ja tulimme ihan Intian valtameren rantaan. Astelin sisälle ja kysyin huoneen hintaa. Johtaja totesi 3500 rupia ja sanoin, että liikaa. Hän jatkoi siihen, että heillä on häät ja viimeinen huone on enää vapaana. Läksin ylös katsomaan ja tiukkasin, että onko sitten kunnon wifi-yhteys. Tulimme alas ja sovimme hinnaksi 3000 rupia eli vajaa 20 euroa aamiaisella. Teimme diilin. Yllätys yllätys …muutaman kymmenen minuutin päästä huoneeseen tuotiin kaksi kylmää Lion-olutta ja wifi-vahvistin. Ensimmäistä kertaa tällä reissulla netti toimii kunnolla. Ehkä saan tämän postauksen ulos jo huomiseksi.
 

Kalutharan komea temppeli sijaitsee Intian valtamereen johtavan joen varressa. Heti kuvassa näkyvän joen rantaa pitkin ajoin hotellilleni.

 

Illalla ajattelin hankkia muutaman kaljan ja käydä samalla syömässä kaupungissa. Ajelin pari kilometriä fillarilla sinne ja alkoi olla jo aika pimeä. Minulla on mukana tehokas lamppu, mutta kaupungin vilkkaaseen liikenteeseen en enää lähtenyt varsinkin, kun en tiennyt oluen ostopaikkaa. Täällä näyttää olevan vähän sama systeemi kuin Marokossa. Tavallisessa supermarketissa ei myydä alkoholia, vaan sitä varten ovat omat myymälät. Enkä vielä oikein ole perillä noista metkuista. Ajoin saman tien takaisin hotellille ja tilasin johtajalta huoneeseeni oluet itselleni ja kanadalaispariskunnalle, jotka tapasin aiemmin naapurihuoneistosta. Hotellissa oluen hinta on (peräti) 300 rupia eli vajaa kaksi euroa Lion Lager-pullo;) Onneksi pullo on sentään 625 ml. Koska hotellissa oli häät, johtaja toivoi muiden käyvän illallisella viereisessä  rantaravintolassa. Menin sinne kahdeksan pinnassa enkä tavannutkaan kanadalaispariskuntaa. Onneksi ruoka oli hyvää. Sattumalta se oli taas riisiä höysteillä. Kysyin saisinko lisämaustetta. Tarjoilija toi voimakasta tummaa herkkua – onko se sitten harissaa vai mitä ja varoitti samalla , että kannattaa maistaa ensin. Olen sen verran vanha kettu noiden mausteiden kanssa, että alas meni koko setti! Thaimaassa sitä jo ihmeteltiin, mutta täällä ruoka on huomattavasti voimakkaammin maustettua kuin siellä. Kun kömmin ylös huoneeseeni, kanadaispariskunnalla oli jo verhot kiinni, joten oluet piti juoda itse. Onneksi ne olivat jo hyvin kylmenneet huoneeni jääkaapissa sinä aikana;)
 

Leijona-olut onkin ainut tuttavuuteni tähän mennessä täällä. Ihan normikeskarilageria:)

 

Tänä aamuna aamiaisella treffasin kanadalaispariskunnan. He olivat hyvin toimeentulevia viisikymppisiä maailmanympärimatkalla. Sri Lankassa he olivat olleet 12 päivää ja nyt aamulla lähdössä lentäen Intiaan. Juttelimme pitkään vaikka he olivat jo lopettaneet aamiaisensa. Sain heiltä ja heidän seurassaan olleelta autonkuljettaja-oppaalta hyviä vinkkejä tuleville päiville.

Ai niin melkein jo unohdin jossakin kuvatekstissä mainitsemani puuttuvan hampaani. Hyvät lukijat! Teen tässä nyt paljastuksen. Itselläni on huonot hampaat. Yksi etuhammas poistettiin Kerhon (HPK) Kultajuhlien 2006-jälkitunnelmien seurauksena. Vaimoni häpesi sitä aina ja hänen 60-vuotisjuhlien yhteydessä teetin proteesin Thaimaan reissullamme. Nyt tuo 60-vuotislahja unohtui edelliseen hotelliini. Huomasin asian vasta käytyäni täällä nykyhotellissa suihkussa. Soitin oitis hotelliin ja tuttu johtaja kävi huoneessa ja antamieni tarkkojen koordinaattien perusteella löysi proteesin. Sanoin, että pidä visusti tallessa. Soitan myöhemmin postitetaanko jonnekin vai palaanko loppujen lopuksi hakemaan sen. Ja tuokin piti kertoa tänään vaimolle, kun ensimmäistä kertaa sain kunnon nettiyhteyden avulla Facetime-yhteyden kotiin. On se jännä juttu, ettei nukuta vaikka kello on jo paikallista aikaa 00:30. Taitaa olla aikaero-juttuja…
 

Lopuksi kukkia teille lukijanai! Lähde Wipedia Commons

 

Mainokset
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Reissu alkoi vähän kangerrellen…

  1. Kuulostaa jo ensimmäisten päivien perusteella, että tästä on tulossa varsin vaiherikas reissu 😉 Tsemppiä!

    Tykkää

  2. Erkki Niemi sanoo:

    Voi miten jännää sinulla on, oikea seikkailu. Luen mielenkiinnolla sinun matkaasi joka päivä kun uutta tulee.

    Tykkää

  3. Antti Karppinen sanoo:

    Tsemppiä Kaima! Upeeta jälleen seurata mitä tuleman pitää!

    Tykkää

    • fillarantti sanoo:

      Kiitos kommentistasi!
      Eilen pääsi jo matkapyöräilyn makuu, kun ajelin rantatietä Illalla tänne Gallen kaupunkiin… Pysähdyn täksi päiväksi ja katselen mielenkiintoista kaupunkia & ympäristöä fillarin selästä:)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s